Eilen illalla harkattiin Rommin kanssa Onnarin kentällä loistavalla menestyksellä. Aloitettiin ruudulla, jonka kanssa ollaan jo pidempään painittu miljoonaa eri opetustapaa kokeillen. Tällä hetkellä ollaan vähän sekalinjalla, eli tehdään Pekka Korrin ohjeiden mukaisesti samaan aikaan namiruutua, näyttöruutua ja kutsuruutua. Tänään ihan vaan palauteltiin mieleen miten kiva juttu ruutu on, joten namilla pelattiin. Tätä ei olla pitkään aikaan otettu, ja eka kerta meni vähän namia etsien ja tötsiä tutkien. Omaa käytösmallia aikaisemmasta muuttaen annoin Rommin rauhassa ratkaista pulman itsenäisesti ja ilman paineita, ja tulos oli hyvä, sillä lopuilla lähetyksillä R juoksi innoissaan ja ennen kaikkea itsevarmasti juuri oikeaan kohtaan. Tehtiin ehkä kuusi lähetystä, joista neljä kutsuin vain namin löydyttyä pois ja kaksi tehtiin ilman namia ja pysäytyksellä. Pysäytykset toimivat oikein kivasti, ja pääsin palkkaamaan Romppaa ruutuun.

Seuraaminen oli erityisen hienoa. Tehtiin pitkä kokeenomainen pätkä, jossa paljon vaihtelua: juoksua, hidasta käyntiä, askelia. Vire oli juuri oikea, ja koira seurasi innokkaasti mutta maltilla. Ainoastaan peruutuksissa pitää vielä tehdä töitä, R liiraa helposti vasemmalle (tosin perusasennot korjataan silti suoriksi ihan itte :) ). Eilen kuitenkin tuntui siltä, että tätä voisi jatkaa loputtomiin ilman, että kumpikaan kyllästyy, mutta ohjaaja malttoi mielensä ja palkkasi koiran ruhtinaallisesti yhden erinomaisen pätkän jälkeen.

Sitten jääviä, nekin ihan kympin suorituksia. Viimekertainen seuruutreeni on tuottanut tulosta, ja nyt mulla on innokkaasti ja tiiviisti seuraava koira jopa takapalkan kanssa! Palkkasin kuitenkin yhä hyvästä kontaktista parin ekan askeleen jälkeen. Seisomiset siis taas totutun teräviä, ja maahanmenoihinkin on tullut mukavasti vauhtia. Paljoa ei jääty näitä hinkkaamaan, kun sujuivat niin hyvin.

Luoksetuloissa meillä on ollut viime aikoina ongelmia, lähinnä vauhdin kanssa. Pysäytykset ovat siis taas jäähyllä jonkin aikaa, jotta saadaan ennakointia karsittua. Jossain vaiheessa otetaan takapalkka taas mukaan, mutta ehdoton pääpaino yhä läpijuoksuilla. Eilen otin vain ihan perus vauhtiluoksetuloja pitkällä etäisyydellä ja nartsulla, näin ainakin vauhtia oli vaikka muille jakaa :) .

Koira oli koko treenien ajan tosi kivan oloinen, teki innolla ja pirteästi hommia ja jaksoi piristää mua lenkilläkin tulemalla vähän väliä häntä heiluen ja virne naamalla moikkaamaan. Ehkäpä nyt lähtee ilmot sinne kuun lopun tokokokeeseenkin, ken tietää...

Inka