...ja uusi osoite löytyy blogspotin puolelta.

http://rommironja.blogspot.com/

Inka & Oona

Eilen saatiin taas oikein kivat treenit aikaseks Rommin kanssa. Julia oli pitkästä aikaa mukana apparina, ja hyödynnettiinkin tätä heti tunnarin merkeissä. Olin jo aikasemmin päivällä ottanut Rompan kanssa pari kipaletta näitä mieleenpalautuksena, ja ne olivat alkusähläysten jälkeen menneet oikein mallikkaasti. Nyt meillä oli mukana kuusi väärää, jotka Julia laittoi jonoon niin, että oma tuli kolmanneksi vikaksi. R haki hienosti ja maltilla oikean, joten vaihdettiin kuvio kellotauluun. Koira oli kuitenkin päässyt kuumenemaan edellisestä kerrasta sen verran, että tämä plus pidempi lähetysmatka aiheuttivat malttamattomuutta, väärien nostelua ja kapuloiden pureskelua. Kutsuin Rommin pois ja sillä välin, kun Julia asetteli kapulat takaisin, istuin sen kanssa ja rauhoittelin äänellä ja silittelyllä. Oikeassa viretilassa R löysi oman taas helposti, ja tähän sitten jätettiin.

Seuraavaksi otettiin pitkästa aikaa puunoutoa. Kaksi avomaista suoritusta riitti, molemmat sujuivat niin hyvin. R malttoi hyvin odottaa heiton ajan ja pyytää katseella lupaa, ja kapula tuotiin hyvällä vauhdilla tiiviisti ja suoraan eteen. Jos jotain pitäisi lisätä, niin vähän malttia tuohon kapulalle juoksuun, sillä nyt koira tulee niin kovaa ettei jarrut pelaa. Tähän en aio kuitenkaan puuttua, sillä mun koira tykkää noutaa! Tuskan hikeä on vuodatettu, jotta tähän tilanteeseen ollaan päästy!

Seuraaminen ja kaukot sujuivat molemmat oikein kivasti, ei kommentoitavaa. Lopuksi kierrettiin vielä maaleja ja leikittiin nartsulla, ja sitten paineltiin lenkille :) .

Inka

Eilen illalla harkattiin Rommin kanssa Onnarin kentällä loistavalla menestyksellä. Aloitettiin ruudulla, jonka kanssa ollaan jo pidempään painittu miljoonaa eri opetustapaa kokeillen. Tällä hetkellä ollaan vähän sekalinjalla, eli tehdään Pekka Korrin ohjeiden mukaisesti samaan aikaan namiruutua, näyttöruutua ja kutsuruutua. Tänään ihan vaan palauteltiin mieleen miten kiva juttu ruutu on, joten namilla pelattiin. Tätä ei olla pitkään aikaan otettu, ja eka kerta meni vähän namia etsien ja tötsiä tutkien. Omaa käytösmallia aikaisemmasta muuttaen annoin Rommin rauhassa ratkaista pulman itsenäisesti ja ilman paineita, ja tulos oli hyvä, sillä lopuilla lähetyksillä R juoksi innoissaan ja ennen kaikkea itsevarmasti juuri oikeaan kohtaan. Tehtiin ehkä kuusi lähetystä, joista neljä kutsuin vain namin löydyttyä pois ja kaksi tehtiin ilman namia ja pysäytyksellä. Pysäytykset toimivat oikein kivasti, ja pääsin palkkaamaan Romppaa ruutuun.

Seuraaminen oli erityisen hienoa. Tehtiin pitkä kokeenomainen pätkä, jossa paljon vaihtelua: juoksua, hidasta käyntiä, askelia. Vire oli juuri oikea, ja koira seurasi innokkaasti mutta maltilla. Ainoastaan peruutuksissa pitää vielä tehdä töitä, R liiraa helposti vasemmalle (tosin perusasennot korjataan silti suoriksi ihan itte :) ). Eilen kuitenkin tuntui siltä, että tätä voisi jatkaa loputtomiin ilman, että kumpikaan kyllästyy, mutta ohjaaja malttoi mielensä ja palkkasi koiran ruhtinaallisesti yhden erinomaisen pätkän jälkeen.

Sitten jääviä, nekin ihan kympin suorituksia. Viimekertainen seuruutreeni on tuottanut tulosta, ja nyt mulla on innokkaasti ja tiiviisti seuraava koira jopa takapalkan kanssa! Palkkasin kuitenkin yhä hyvästä kontaktista parin ekan askeleen jälkeen. Seisomiset siis taas totutun teräviä, ja maahanmenoihinkin on tullut mukavasti vauhtia. Paljoa ei jääty näitä hinkkaamaan, kun sujuivat niin hyvin.

Luoksetuloissa meillä on ollut viime aikoina ongelmia, lähinnä vauhdin kanssa. Pysäytykset ovat siis taas jäähyllä jonkin aikaa, jotta saadaan ennakointia karsittua. Jossain vaiheessa otetaan takapalkka taas mukaan, mutta ehdoton pääpaino yhä läpijuoksuilla. Eilen otin vain ihan perus vauhtiluoksetuloja pitkällä etäisyydellä ja nartsulla, näin ainakin vauhtia oli vaikka muille jakaa :) .

Koira oli koko treenien ajan tosi kivan oloinen, teki innolla ja pirteästi hommia ja jaksoi piristää mua lenkilläkin tulemalla vähän väliä häntä heiluen ja virne naamalla moikkaamaan. Ehkäpä nyt lähtee ilmot sinne kuun lopun tokokokeeseenkin, ken tietää...

Inka

Elikkä tosiaan, lupailin tossa että tänään alotetaan keppien ilmasua. Ja en voi kun ihailla naksuttimen maagista voimaa, Rommi oppi alle viidessä minuutissa menemään maate kosketettuaan keppiä nenällä. Aluksi Romppa yritti tosin kovasti tarjota kepin tuomista, mutta nopeasti hiffasi että namia tulee vain, jos malttaa pelkästään tökätä. On se vaan fiksu eläin :) .

Lenkin yhteydessä sorruttiin treenaamaan vähän tokoakin Onnarin kentällä. Jäävistä otin maahanmenoa ja seisomista, maahanmenot hitaammanpuoleisia mutta seisomiset hienoja. Lähinnä siis keskityin seuraamisosuuteen ja yritin välttää ennakoimista, joten palkkasin tiuhaan hyvästä kontaktista ja paikasta. Seuraamisetkin sujuivat oikein kivasti, naksuttelin paljon kontaktista. Perusasento on selvästi aikaisempaa parempi, R korjaa itse herkästi vinoon jääneet ja tulee oikeaan kohtaan peruutuksissakin.

Inka

Hyi mua, viimesin päivitys varmaan kaks kuukautta sitten! Ollaan me toki Rommin kanssa yhä hengissä, treenaaminen on tosin jäänyt vähän vähemmälle, koska koira on ollut mökillä koko kesän kun taas ohjaaja on viihtynyt paremmin kaupungissa :) .

Nyt vklp vietettiin Mariian ja sisko Murun kanssa Inkoossa kasvattajan luona. Rommi järkyttyi jälleen kerran Maaritin aussielauman riehakkaasta elämäntyylistä, mutta nopeasti sai juonen päästä kiinni ja osallistui täysin rinnoin riekuntaan. Mariian kanssa rämmittiin koirat mukanamme metässä ja pelloilla useita tunteja, ja kuvasatoa tulee tänne ihailtavaksi heti, kun vain Mariia mulle sitä lähettää.

Treenaamaan ei varsinaisesti päästy, koska läheinen kenttä oli varattu rotikkaleiriläisille. Su kävin yksin lyhyesti harkkaamassa Romppaa pihalla, neiti oli sen verran vaisun oloinen että otettiin vain kontaktiharjoitusta ja paikkamakuuta. Sen verran tosiaan koiran huomio harhaili ympäristössä, että ihan perusjuttuja palauteltiin mieleen (koira sivulla, palkka aina sen katsoessa mua). Paikkamakuita otettiin kaksi, eka alo-tyyliin ja toka näkösuojalla. Ekan aikana R otti taas paljon häiriötä ympäristöstä, joten kävin palkkaamassa aina, kun koira kiinnitti huomionsa muhun. Toka meni jo paremmin, mutta kävin silti 10-30sek välein palkkaamassa.

Inkoossa tuli lueskeltua Maaritin Canis-lehtiä, ja erään artikkelin innoittamana aloitetaan tänään jäljen opettelua keppien ilmaisulla. Aikaisemmat makkarajäljet tosiaan siis hylätään ja siirrytään takaperin ketjuttamiseen tässäkin. Tokorintamalla edetään sitten huomenna, tarkoituksena palautella mieleen ruutua, tunnaria ja jääviä. Niin ja se vika ALO-ykkönen olisi tarkoitus hakea lähiaikoina, ainakin tuo 30.8. HSKP:n tokokoe houkuttelisi.

Inka